Mä ajattelin kirjailla mun kokemuksia tästä mun uudesta perheestä näin neljän päivän kokemuksella.

Tuo kakara, tunnetaan myös nimellä Luna, on ihan hullu. Se juoksee ympäriinsä niin, että seinät kolisee ja se äänteleekin niin kummallisesti. Yrittää se välillä munkin kimppuun hyppiä, mutta kun katson sitä pahalla silmällä, se lopettaa samantien, sen verran se mua kunnioittaa. Toisaalta mä ymmärrän sitä, se on kuitenkin vielä lapsi, vaikka isokokoinen onkin.

Fia on prinsessa, se on niin pikkuinen ja se sipsuttaa ympäri meidän kotia ja nukkuu sievästi sohvalla. Siitä mä tykkään. Se tulee haistelemaan mua aina niin nätisti, nuuhkii rauhallisesti ja lähtee pois.

Ja viimeisenä äiti. Se tarjoilee hyviä ruokia. Sitten se on harjannut mua sellaisella karstalla....se on ihanaa....mä vaan pötköttelen lattialla ja nautin. Kynnetkin se multa leikkasi, ensin kyllä ihmettelin että mikä juttu tää on, mutta nyt on kyllä paljon parempi olla kun kynnet ei jää joka paikkaan kiinni, ne meinaan oli oikeasti tosi pitkät. Äiti kun menee suihkuun, niin mun on pakko istua oven takana, koska musta se suihkun ääni on tosi pelottava, niin on pakko varmistaa, että se selviää sieltä hengissä pois.

Alku täällä uudessa kodissa oli aika hämmentävä, mutta kyllä mä luulen että mä tänne ihan hyvin sopeudun, ja kunhan opin ensin kunnolla nää kaikki jutut mitä täällä tapahtuu päivittäin niin pystyn paremmin rentoutumaan.